EU:n hoivastrategia on ensiaskel kohti parempia hoivapalveluja
EU:n hoivastrategian on tarkoitus edistää ihmis- ja perusoikeuksien ja itsemääräämisoikeuden toteutumista, kirjoittaa europarlametaarikko Sirpa Pietikäinen.
Riippumattomana tukihenkilönä toimiminen
Aino Jussila kirjoittaa kokemuksistaan riippumattomana tukihenkilönä toimimisesta. Riippumattoman tuen mallia on muotoiltu ja pilotoitu Silta omannäköiseen elämään -hankkeessa.
Tukiringit päätöksenteon tukena
Heidi Laurila ja Miia Koski valottavat tukirinkien merkitystä ihmisen tukena sekä kertovat, millaisia kokemuksia tukirinkikokeiluista on saatu Sopiva- Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin- ja Etevan Silta omannäköiseen elämään -hankkeissa.
Vastuullista yhteiskehittämistä
Sosiaalialan toimijoilla on valtavasti potentiaalia olla vastuullisia toimijoita yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijoina ja arvonluojina niin sosiaalisissa, taloudellisissa kuin ympäristöönkin liittyvissä kysymyksissä. Keskeinen kysymys on se, miten tämä koko potentiaali saadaan käyttöön? Ja miten teemme sen yhdessä?
Tuetusta päätöksenteosta on tärkeää säätää uudessa vammaispalvelulaissa
Tukiliiton lakimiehet Saara Kokko ja Tanja Salisma kirjoittavat tuetun päätöksenteon lainsäädännön säätämisen merkityksestä.
Vertainen henkilökohtaisen budjetin oppaana
Ville Venesmäki pohtii blogissaan arkivalmennuksen ja henkilökohtaisen budjetoinnin hyödyntämistä osana ihmisten kokonaisvaltaista auttamista ja arjen tukemista.
Eksoten vertaisohjaajat ihmislähtöisyyden ytimessä
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten vammaispalveluissa vertaisohjaajina toimivat henkilöt, heitä tukevat ohjaajat ja Ihmislähtöinen HB- hanketyöntekijät kokoontuivat kertomaan kokemuksiaan Eksoten kehittämästä vertaisohjauksesta ja sen mahdollisuuksista osana henkilökohtaista budjetointia.
Tulevaisuustaajuus – työpaja: ”Tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään!”
Tulevaisuustaajuus -työpajassa suunnittelimme toivottavia tulevaisuuksia. Henna ja Tea kertovat kokemuksistaan työpajaan osallistumisesta.
Ihmislähtöiset sote-palvelut – totta vai toiveajattelua?
Ihmislähtöinen ajattelu ja toimintamalli perustuu siihen, että ihminen ja hänen elämänsä tiedostetaan ja tunnistetaan. Pelkkä lista asiakkaan iästä, terveydestä ja asuinpaikasta ei riitä, vaan asiakkaan ympärillä toimivien ammattilaisten olisi hyvä kerätä syvällistä tietoa niistä asiakkaista, jotka palveluita tarvitsevat ja käyttävät. Millaista arkea asiakkaat elävät ja millaisia ovat tyypilliset haasteet?
Valtakunnallisella hankkeella kohti Suomen henkilökohtaisen budjetin -mallia
Asiakaslähtöisyyttä on vahvistettu merkittävästi sosiaalioikeudessa viimeisen 15 vuoden ajan, mutta käytännön tasolla asiakasosallisuuden ja -lähtöisyyden toteutumisessa on vielä tekemistä. Olisiko nyt hetki ottaa askel kohti aitoa asiakaslähtöisyyttä henkilökohtaisen budjetin järjestämistavan avulla?
Miten edistetään henkilökohtaisen budjetoinnin soveltamista organisaatiossa?
Ihmislähtöinen HB-toimintamalli perustuu organisaatiossa hyväksyttyyn arvoperustaan, soveltamisen linjauksiin, toimintaperiaatteisiin ja tavoitteisiin sekä HB-toimintamallin toimivuuden ja vaikutusten seurantaan, jossa keskeinen tulosmittari on asiakkaan kokema hyvinvointi ja arjen toimintakyky.
Tuetaan yhä useampia löytämään oma polkunsa palveluiden keskellä
Palveluiden kokonaisvaltaisessa suunnittelussa on tärkeää huomioida henkilökohtaisen avun mahdollisuudet.
Ollaanko organisaatioissa valmiita jakamaan valtaa asiakkaille ja heidän työntekijöilleen?
Asiakastyössä tarvitaan ihmisten erilaisiin tarpeisiin joustavasti rakentuvia ratkaisuja, eikä niitä synny ellei sitä mahdollisteta organisaatioissa. Henkilökohtainen budjetointi olisi yksi hyvä väline resilientille organisaatiolle.
Henkilökohtainen budjetointi ja maailma, jossa haluamme elää
Kun Suomessa kehitetään henkilökohtaista budjetointia, täytyy kuvitella maailma, joka on parempi, oikeudenmukaisempi ja kestävämpi, ja suunnata työ kohti sellaista maailmaa.
Henkilökohtainen budjetointi: hyvän järjestelmän periaatteet
Henkilökohtaisen budjetoinnin tarkoituksena on vapauttaa ihmiset vanhoista järjestelmistä ja tarjota heille uusia mahdollisuuksia luovuuteen ja yhteisölliseen elämään.
Miten henkilökohtainen budjetointi tukee palvelujen käyttäjiä ja perheitä?
Henkilökohtaisen budjetoinnin avulla palvelujen käyttäjiä, perheitä ja heitä tukevia työntekijöitä voidaan auttaa rakentamaan parempaa elämää.
Selvät reitit
Henkilökohtaisen budjetoinnin (HB) ydintä ovat tunnistaa ja ennakoida yksilön ja hänen lähipiirinsä valmiudet ja vahvuudet sekä avun ja tuen tarpeet.
Oman elämänsä pomo
Sami Helle kertoo omasta elämästään ja itselleen merkityksellisistä asioista.
Henkilökohtaisen budjetoinnin suosio kasvaa Yhdysvalloissa
Tietoja tuoreesta henkilökohtaisen budjetoinnin kehitystä kartoittavasta katsauksesta.
Tekemistä vaille valmista
Henkilökohtainen budjetti on tarkoitettu yksilön tarpeen mukaisiin palveluihin. Jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa ratkaisut moninaisiin ja erilaisiin tarpeisiin.
Henkilökohtaisella budjetilla yksilöllisiä ratkaisuja
Henkilökohtainen budjetti voi toimia työllistymisen tukena. Kansalaisjärjestöaktiivi Krisse Pääskynen kertoo ajatuksiaan henkilökohtaisesta budjetoinnista.
Tavanomaista elämää
Tavanomaista elämää ei voida määritellä massaratkaisuin eikä soveltamisohjein. Arviointi ja tuen ratkaisut tulee perustaa kunkin omaan ja ainutkertaiseen elämään, sen eri vaiheissa.
Henkilökohtaisen budjetoinnin kokemukset hyviä
Kannustavien kokemusten perusteella hallitusohjelmaan tarvitaan kirjaus henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä.
Monta puolta
Kaksiulotteinen luokitteleva malli ei tunnista yksilöllisesti tai sosiaalisesti erilaisia tarpeita. Henkilökohtainen budjetointi on yksilöllisten sosiaalipalvelujen yksi avain.
Henkilökohtainen budjetointi -hanke päättyy – mitä olemme oppineet?
Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointi -hanke on päättymässä – mitä olemme hankkeen aikana oppineet?
Miksi henkilökohtaisessa budjetissa tarvitaan yhteistä tulkintaa?
On aika siirtyä pöytälaatikoiden muistioista ja yksittäisistä asiakkuuksista yhteisen pöydän ääreen ja keskustella siitä, millainen henkilökohtainen budjetti halutaan Suomeen.
Uusi vammaispalvelulaki ja henkilökohtainen budjetointi
Uudella vammaispalvelulailla tavoitellaan asiakaslähtöisiä palveluita ja HB on hyvin toteutettuna erinomainen lisä nykyisiin järjestämistapoihin, kirjoittaa Tanja Salisma. Toisaalta avoimia kysymyksiä ja mahdollisia ongelmakohtia on paljon.
Suunta hyvässä elämässä
Henkilökohtainen budjetti on tulevaisuutta. Suunta on olemassa, jotta henkilökohtaisen budjetoinnin periaatteet ja tavoite pysyisivät kirkkaana mielessämme.
On kaksi tapaa tehdä asioita
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kirjoittaa osallisuudesta ja vapaudesta valintojen tekemiseen henkilökohtaisen budjetin avulla.
Rahan käytöstä eri tilanteissa
Sanna Sepponen käsittelee kirjoituksessaan rahan käyttöön ja kuluttajuuteen liittyviä käytäntöjä, valintoja ja päätöksiä.
Hebu ja kustannussäästöt: miten niitä tehdään inhimillisesti?
”Inhimillisesti toteutettavien kustannussäästöjen takana on yksilöllisyys” kirjoittaa Hanne-Maria Leppäranta kolumnissaan.
Yksilön suunta löytyy yhdessä
Markku Niemelän kirjoittama kolumni yksilön tarpeiden ja tilanteen huomioimisesta henkilökohtaisesta budjetoinnista.
Valintojen tekeminen arjessa
Tamperelaisen Tommi Korhosen kolumnin aiheena on valintojen tekeminen.