Julkaistu 11.5.2021
Vuoden 2020 alussa käynnistyi kaksivuotinen valtakunnallinen vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhanke. Olen alusta asti saanut seurata hanketta ohjausryhmässä 28 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöorganisaation, Vammaisfoorumin edustajana. Tausta luo vahvan selkänojan heterogeenisen vammaisten ihmisten kirjon äänen esiin tuomiseen hankkeessa.
Vammaiset ihmiset tulee nähdä yksilöinä
Vammaisten ihmisten kirjo on yhtä moniulotteinen kuin kansalaisten yleisestikin. Usein kuitenkin vammaiset ihmiset niputetaan virheellisesti yhtenäiseksi ryhmäksi. Ajattelutapa, jossa kaikille vammaisille tai kaikille saman diagnoosin ihmisille järjestetään palveluja samalla tavalla, on ongelmallinen. Vammaispalvelujen toteutustapa on kuitenkin usein tällainen. Vammaispalveluiden bulkkiluontoisuus johtaa niiden sopimattomuuteen yksilöllisiin tarpeisiin. Palveluiden sopimattomuus aiheuttaa vammaisille ihmisille kohtuuttomia tilanteita. Sopimattomat palvelut estävät usein oman elämän tavoitteiden ja toiveiden estymisen ja pahimmillaan itsemääräämisoikeuden rajoittumisen omaan elämään liittyvissä ratkaisuissa ja toimissa. Hyvää tarkoittavat palvelut aiheuttavatkin yllättävän usein vammaisille ihmisille kärsimystä, stressiä, ulkopuolisuutta ja mahdottomuutta vaikuttaa oman arkielämänsä toimintoihin.
Henkilökohtainen budjetti ratkaisuna yksilöllisiin tarpeisiin?
Henkilökohtaisen budjetin järjestämistapaa on tarjottu yhdeksi ratkaisuksi, joilla voitaisiin vahvistaa vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia palveluiden suunnittelu- ja toteuttamisprosessissa. Onko meillä mahdollisuutta saavuttaa yhdenvertainen, oikeudenmukainen ja toimiva Suomen malli henkilökohtaiselle budjetille, mikä on hankkeen vahva tavoite?
Asiakaslähtöisyyttä on vahvistettu merkittävästi sosiaalioikeudessa viimeisen 15 vuoden ajan, mutta käytännön tasolla asiakasosallisuuden ja -lähtöisyyden toteutumisessa on vielä tekemistä. Olisiko nyt hetki ottaa askel kohti aitoa asiakaslähtöisyyttä henkilökohtaisen budjetin järjestämistavan avulla? Asiakaslähtöisyyden toteuttaminen on kietoutunut vahvasti viranomaisvastuun ja -vallan varaan.
Useat vammaisjärjestöt ovat jo vuosia toivoneet uudenlaisia instrumentteja vammaispalveluihin. Henkilökohtaiseen budjettiin on myös asetettu suhteellisen vahvoja odotuksia vammaisten ihmisten oman toimijuuden kasvattamiseksi itsemääräämisoikeuden ja palvelujen muotoilussa.
Vallan uusi jako
On tärkeä tunnistaa, että henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämistapa luo valtaa uudella tavalla. Voidaan oikeastaan puhua vallan uusijaosta. Perinteisessä sosiaalipalveluiden maailmassa sekä asiakkaalla että viranomaisella on omat hyvinkin vahvasti määritellyt oikeudet ja velvollisuudet. Henkilökohtaisen budjetin järjestämistavassa asiakkaan rooli vahvistuisi merkittävästi nykyisestä. Asiakkaasta tulisi prosessia ohjaava ja määrittelevä taho ja viranomaisista kuunteleva ja tarpeita ja toiveita toteuttava, tukeva taho.
Vallan ja vastuun siirtyessä enemmän asiakkaalle asettaisi se asiakkaalle enemmän vaatimuksia, kuten taitoa hakea ja omaksua tietoa, valveutuneisuutta sekä arviointi-, ennakointi- ja päättelykykyä. Lisääntynyt vastuu olisi aikaa vievää, haastavaa ja kuormittavaa ja joskus jopa mahdotonta toteuttaa. Valtaosa sosiaalihuollon asiakkaista on kuitenkin samanaikaisesti tuen ja avun tarpeessa. Erityisesti tämä koskee vammaisia ihmisiä, jotka ovat usein elämänmittaisesti riippuvaisia jopa vuorokauden ympäri yhteiskunnan järjestämistä vammaispalveluista.
Perusoikeuksien toteuttaminen ei voi jäädä asiakkaan vastuulle
Oikeudellisesti tärkeä kysymys liittyy subjektiivisten oikeuksien turvaan, joiden avulla toteutetaan vammaisten ihmisten oikeutta välttämättömään hoivaan ja huolenpitoon. Oikeuksilla turvataan keskeisimpiä perus- ja ihmisoikeuksia. Suomen perustuslain perusteella perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen kuuluu julkiselle vallalle. On siis selvää, ettei perusoikeuksien toteutuminen ja turvaaminen voi olla pelkästään riippuvainen vammaisen ihmisen itsensä toimijuudesta ja vastuusta. Perusoikeuksien turvan näkökulmasta ei voi olla kestävää, että sosiaalityöntekijän luopuessa osittain vallastaan, hänen roolinsa muuttuisi pääasiallisesti palvelutarpeen arvioijaksi, ohjaajaksi ja neuvonantajaksi ja vammainen ihminen siirtyisi viranomaisvastuun roolin alle.
Onnistuminen vaatii objektiivisesti toteutettua tuettua päätöksentekoa
Järjestelmän onnistumisen edellytys on riittävän ja tehokkaan päätöksenteon tuen toteuttaminen. Päätöksenteon tuen tulisi tapahtua objektiivisesti, eettisesti vahvistettujen periaatteiden ja arvojen mukaisesti. Päätöksenteon tuen tulee nöyrästi sanoittaa ja tuoda esille vammaisen ihmisen tahto ja toiveet sellaisena kuin asiakas ne esittää. Aito kuuleminen, luottamus ja sitoutuminen prosessiin mahdollistaa vammaisen ihmisen oman toimijuuden elämässä. Objektiivisen tuen tarve vammaisen ihmisen itsemääräämisoikeuden toteutumisen näkökulmasta henkilökohtaisen budjetin toteuttamisessa on nostanut esille myös vammaisoikeuden professori Nicholas Watson Glasgown yliopistossa. Objektiivinen tuki henkilökohtaisen budjetin prosessissa ja toteuttamisessa on noussut vahvasti esille Iso-Britannian henkilökohtainen budjetti käytössä, josta on kertynyt kokemuksia jo parinkymmenen vuoden ajalta.
Hankekauden aikana valmistellaan valtakunnallisen ja alueellisen työn pohjalta loppuraporttia, joka on soveltuvin osin hallituksen esityksen muodossa. Loppuraportti on ehdotus siitä, miten henkilökohtainen budjetointi tulisi ottaa osaksi Suomen lainsäädäntöä. Loppuraportti luovutetaan loppuvuodesta 2021. Vammaislakeja ollaan uudistamassa. Henkilökohtaisen budjetin toteutuminen on osa hallitusohjelman kirjauksia ja liitännäinen vammaislakien uudistamiseen.
Kirjoittaja
Elina Nieminen, OTM lakimies. Nieminen toimii Vammaisfoorumin edustajana Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhankehankkeen ohjausryhmässä. Hän työskentelee Invalidiliiton yhteiskuntasuhdeyksikössä lakimiehenä.