Julkaistu 12.10.2021
Mitä tukiringit ovat?
Tukiringillä tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan ryhmää ihmisiä, joka kokoontuu yhteen tuettavan henkilön asioissa. Tavoitteet ja ryhmän kokoonpano voivat vaihdella. Vaikeammin vammaisilla henkilöillä on tutkitusti paljon haasteita ihmissuhteiden ylläpitämisessä, joten tukiringillä on vahva tehtävä sosiaalisten suhteiden, ystävyyssuhteiden ja toisiin ihmisiin liittymisessä.
Tukirinkien historian oletetaan juontavan 1980-luvun Kanadaan. Tukirinkimalleja ohjaavia ohjelmia ja ohjeistuksia löytyy tänä päivänä ainakin Kanadasta, Yhdysvalloista, Uudesta-Seelannista, Englannista ja Australiasta. Tukirinkien tarkkaa määrää ei varmaksi tiedetä, sillä osa on organisoitu itsenäisesti perhe- ja ystäväpiireissä.
Tukirinkejä on tunnistettu erilaisia riippuen siitä, millaisella sitoumuksella ja millaisessa suhteessa jäsenet ovat tuettavaan henkilöön. Tunnistettuja tukirinkityyppejä on karkeasti kolmenlaisia. Thrive circles eli kukoistavat ringit, joissa jäseninä on aktiivisia luontaisen verkoston ihmisiä, joilla on halu ja edellytykset auttaa ja tukea arjessa. Building circles eli syntyneet ringit, joissa jäseninä on sekä ammattilaisia että joitain ystäviä ja perheenjäseniä. Kolmantena Foundation circles eli perustetut ringit koostuvat pääosin palkatuista henkilöistä eli ammattilaisista. Huomionarvoista on, että mitä vaikeammin kehitysvammaisesta henkilöstä on kyse, sitä vahvemmin tukiringit näyttävät koostuvan nk. maksetuista ihmisistä eli työnsä puolesta rinkiin ohjautuvista tai kutsutuista henkilöistä.
Tukirinkien tavoitteet määräytyvät aina tuettavan henkilön toiveiden ja tarpeiden mukaan yksilöllisesti. Yleisellä tasolla tukirinkien tavoitteena on tukea henkilöä ilmaisemaan omaa elämää koskevia toiveita, olla tukena päätöksenteossa, auttaa henkilöä toteuttamaan itsemääräämisoikeuttaan sekä olla apuna haaveilemassa, suunnittelemassa ja toteuttamassa suunnitelmia. Vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla tukiringillä tunnistetaan olevan merkittävä rooli muodostaa yhteisymmärryksessä tuettavan henkilön tahtoa ja toiveita esittävä mielipide ja toimittaa se tarvittaessa eteenpäin.
Tukirinkikokeilut hankkeissa
Sopiva- Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin- ja Etevan Silta omannäköiseen elämään -hankkeet ovat toteuttaneet alueillaan tukirinkikokeiluja. Tukirinkejä on toteutettu samansuuntaisella sapluunalla. Keväällä alkaneita kokeiluja oli yhteensä viiden henkilön kanssa (3 Sopiva ja 2 Silta). Ne jatkuvat syksyllä vielä neljän henkilön kanssa. Kokeiluissa tukirinkeihin osallistuivat mm. äiti, ystävä, eläköityneet entiset lähityöntekijät, fysioterapeutti, henkilökohtainen avustaja, hoitajia, ohjaajia ja erikoisohjaaja. Tukirinkikokeiluissa hyödynnettiin erilaisia menetelmiä. Esimerkiksi verkostokartta ja erilaiset muistelu- ja vahvuustyöskentelyt toimivat erinomaisesti yhteisen keskustelun pohjustajana.
Kokemukset tukiringeistä ovat erittäin myönteisiä. Tukirinki tekee konkreettiseksi sen, keitä henkilön ympärillä on. Lisäksi on saanut uusia näkökulmia, kokemuksia ja tarinoita tuettavaan henkilöön liittyen, kun jokainen on päässyt kertomaan asiakkaasta. Tukirinkitapaamiset koettiin miellyttävinä ja tärkeinä hetkinä vammaisen henkilön äärellä. Vammaiset henkilöt ilmaisivat iloitsevansa tapaamisista. Liikutusta, iloa, naurua ja ikävää ilmaistiin tapaamisten aikana.
Tukiringin mahdollisuuksia päätöksenteon tukena pidettiin vahvoina. Asiakkaan äänen ja mielipiteen kuulemisen mahdollisuuksien koettiin paranevan tällaisen työskentelyn seurauksena. Haasteina tai mahdollisina riskeinä koettiin asiakkaan toiveiden ja mieltymysten mahdollisimman oikeanlainen tulkinta tilanteissa, joissa henkilö viestii kommunikoinnin varhaisilla tasoilla. Vaikeiden asioiden tai kysymysten äärellä potentiaalisena riskinä koettiin mahdolliset erimielisyydet tukiringin jäsenten välillä.
HB-hankkeet tukiringin äärellä
Kuluneen vuoden aikana ollaan työstetty henkilökohtaisen budjetoinnin (HB) Suomen mallia. Budjetointiin liittyvät käsitteinä itsemääräämisoikeus, osallisuus ja valinnanmahdollisuudet. Tavoitteena on, että henkilö itse suunnittelee omia tuen ratkaisujaan sekä tekee valintoja ja päätöksiä niistä.
Miten edellä mainitut asiat voivat toteutua henkilön kohdalla, joka tarvitsee muiden ihmisten apua kaikessa? Silta- ja Sopiva-hankkeet halusivat lähteä etsimään keinoja, joiden avulla kehitteillä oleva HB:n Suomen malli tulee saavutettavaksi paljon tukea tarvitseville henkilöille. Näemme, että riittävä, oikea-aikainen ja yksilöllisesti mitoitettu tuki luovat edellytyksiä tälle. Tavoitteena on, että HB palvelujen järjestämistapana ei sulje ketään pois.
Helsingin Sanomien verkkosivujen Lukijan mielipide -osion julkaisu 4.10.2021 toimii muistutuksena siitä, että meillä on vielä tehtävää kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien vammaisten ihmisten asioiden edistämiseksi. Mielipidekirjoituksen otsikko oli ”Autistiselta opiskelijalta evättiin henkilökohtainen apu”. Päätöstä perusteltiin vammaispalvelulain mukaisella voimavararajauksella, jonka mukaan henkilön on pystyttävä määrittelemään tarvitsemansa avun sisältö ja toteutustapa. Tukiringin kautta tuomme esiin jokaisen kyvykkyyttä päätöksentekijänä. Ihan jokainen voi tehdä päätöksiä, kunhan saa mahdollisuuden. Toiset ihmiset vain tarvitsevat siihen enemmän tukea kuin toiset.
Meillä kaikilla on yhteinen unelma, että pääsisimme Suomessa siihen, että ihmisen vamma tai kyky kommunikoida ei rajoita sitä, millaisia asioita hän voi elämäänsä saada. Tarvitaan tuetun päätöksenteon toimintatapa, joka ottaa huomioon myös eniten tukea tarvitsevien ihmisten tarpeet.
Katja Burakoff 10.2.2021 Vammaispalvelujen neuvottelupäivillä
Kirjoittajat:
Heidi Laurila
Suunnittelija, puhevammaisten tulkki, Vaalijalan kuntayhtymä, Sopiva- Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke
”Eri tavoin kommunikoivien parissa työskentely yhdessä heidän lähi-ihmistensä kanssa on opettanut nöyräksi. Pian 10 vuotta työtä vaikeimmin puhevammaisten ihmisten äärellä moniammatillisen työryhmän tukemana ovat näyttäneet välähdyksiä arjesta juhlasta, parhaita paloja värikkäästä vammaistyöstä!”
Miia Koski
Hankepäällikkö Silta omannäköiseen elämään -hanke, Eteva kuntayhtymä
”Osaamiseni perusta on rakentunut kohtaamisissa asiakkaina olevien ihmisten kanssa, työskentelyssä monialaisissa verkostoissa, innostuneisuudesta kehittää omaa työtä ja monipuolisten työtehtävien kautta. 20 vuotta värikkäällä vammaisalalla ovat antaneet paljon.”
Sopiva- ja Silta omannäköiseen elämään -hankkeet ovat alueellisia henkilökohtaisen budjetoinnin hankkeita. Ne toimivat osana THL:n koordinoimaa Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin -kokeiluhanketta 8.1.2020–31.12.2021.
