Julkaistu 6.9.2021
Sosiaalialan toimijoilla on valtavasti potentiaalia olla vastuullisia toimijoita yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijoina ja arvonluojina niin sosiaalisissa, taloudellisissa kuin ympäristöönkin liittyvissä kysymyksissä. Keskeinen kysymys on se, miten tämä koko potentiaali saadaan käyttöön? Ja miten teemme sen yhdessä?
Vastuullisuus on sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää vastuuta. Vastuullisuus on laaja käsite, jota on usein kuvattu talolla. Vastuullisuuden talossa perustukset rakentuvat arvoista, toimintakulttuurista, toimintatavoista ja rakenteista. Seinät ovat sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristöön liittyviä vastuullisuustekoja ja sitoumuksia. Katto on viestintää: sitä mitä kerromme vastuullisuudestamme muille ja myös oman organisaatiomme sisällä. Aivan kuten talossakin, perustusten pitää olla vahvat.
Sosiaalinen vastuu on toiminnan vaikutuksia ihmisiin ja vastuunottoa näistä vaikutuksista. Ympäristövastuu on vastuunkantoa siitä, millaisia vaikutuksia toiminnallamme on ympäristöön. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tulevat monin tavoin ohjaamaan niin valtioiden päättäjien kuin kansalaistenkin vastuullisuustoimia. Myös sosiaalialalla on otettava YK:n kestävän kehityksen tavoitteet Vammaissopimuksen rinnalle ohjenuoraksi vastuullisen toimintaan. Taloudellinen vastuullisuus edellyttää sitä, että organisaatio toimii taloudellisesti kestävällä tavalla, joka luo edellytyksiä myös sosiaaliselle ja ympäristövastuulle.
Voisiko sosiaaliala olla vastuullisuuden edelläkävijä ja mitä se toimijoilta vaatisi? Sosiaalipalveluissa tukea tarvitsevien ihmisen ja yhteistyökumppaneiden kuuleminen ja heidän kanssaan yhteiskehittäminen ovat erityisen tärkeitä, koska vastuullisuus toteutuu palveluissa osana prosesseja tai toiminnan yhdyspinnoilla. Erilaiset kokeilut ja kokeilukulttuuri luovat mahdollisuuksia yhteiskehittämiseen, mutta niiden on oltava vastuullisesti toteutettuja. Millaista on vastuullinen yhteiskehittäminen ja kokeilukulttuuri?
- Vastuulliset kokeilut tuovat ihmisiä yhteen. Yhteiskehittämisen on aina lähdettävä siitä, että kokeilujen on lisättävä yhteisöllisyyttä, vähennettävä yksinäisyyttä ja vahvistettava ihmisten välisiä suhteita.
- Luottamus on kaiken perustava. Vastuullinen vuorovaikutus ja viestintä luovat luottamusta ja toimintakulttuuria, johon ihmisten on helppo liittyä, jossa on mukavaa ja merkityksellistä olla, ja joka ylläpitää kulttuuria, jossa voi ideoida ja kehittää yhdessä.
- Digi vaatii tukea. Digitaalisuus sekä osin tai kokonaan verkossa toteutettava kokeilut haastavat ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea asioiden ymmärtämiseen tai digitaalisten välineiden käyttämiseen. Vastuullisessa yhteiskehittämisessä huolehditaan siitä, että kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua kehittämiseen. Meidän on myös huolehdittava siitä, että teknologia vahvistaa ihmisten yhteyttä toisiinsa, ei korvaa sitä.
- Tukea päätöksentekoon ja oman äänen vahvistamiseen. Vastuullinen yhteiskehittäjä edistää ihmisten mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin sekä varmistaa, että osallistujilla on tarvittaessa mahdollisuus saada tukea asioiden ymmärtämiseen, omien ajatuksien sanoitukseen ja päätöksentekoon.
- Selkeyttä ja saavutettavuutta. Vastuulliset kokeilut ja yhteiskehittäminen vaativat sitä, että teemme osallistumisen helpoksi ja saavutettavaksi. Sosiaalialan toimijoilla on iso haaste selkeyttää toimintatapoja ja palvelujärjestelmää ja tehdä niitä saavutettavia. Kaikkien kehittäjien vastuulla on tehdä sekä palvelujärjestelmästä helpommin ymmärrettävä, että varmistaa oman toimintamme saavutettavuus ja helppo lähestyttävyys.
- Arvoketjuista vaikutuksiin. Arvoketjujen tunnistaminen, kuvaaminen ja niiden perusteella toiminnan vastuullinen kehittäminen on sosiaalipalveluissa vielä alussa. Tämä edellyttää myös sitä, että toiminnan tavoitteet ovat kirkkaat, vaikuttavuustavoitteet on selkeästi määritelty, toimintaa tehdään yhdessä ihmisten kanssa ja että tehdyillä toimenpiteillä on oikeasti vaikutusta. Kokeiluissa on tärkeää kuulla arvoketjujen kaikkia osapuolia, jotta tavoitteet saavutetaan.
- Huomioi ympäristö. Ympäristövastuun kantaminen voi olla hyvin konkreettisia arkipäivän pieniä tekoja kaikessa toiminnassa, mutta se edellyttää sitoutumista ja osallistujien mahdollisuuksia toteuttaa arjen ympäristötekoja. Ympäristövastuullisuus on yhä merkittävämpi valintoja ohjaava tekijä ja ympäristövastuullisuus voisi toimia sosiaalialalla merkittävänä erottautumis- ja lisäarvotekijänä. Sosiaaliala tarvitsee uusia nuoria työntekijöitä, joten yksi tapa houkutella nuoria työntekijöitä olisi panostaa ympäristövastuullisuuteen ja samalla kantaa yhteiskuntavastuuta myös ympäristönäkökulmasta. Ehkä joskus tulevaisuudessa sosiaalialan asiakkaillakin on mahdollisuus valita palvelunsa esimerkiksi ympäristövastuullisuuden perusteella?
Sosiaalialan palveluiden erityispiirre vastuullisuuteen liittyen on se, että palvelunkäyttäjällä on vain rajalliset mahdollisuudet valita palvelunsa tai vaikuttaa tuen ja palveluiden kokonaisuuteen. Vastuullisuuden näkökulmasta ihmislähtöinen palveluiden suunnittelu ja henkilökohtainen budjetointi vastaavat osaltaan niihin haasteisiin, joita järjestelmälähtöisyys voi joskus asettaa palveluiden vastuulliselle yhteiskehittämiselle, järjestämiselle ja tuottamiselle. Käytännön toteutuksen kannalta olennaista kuitenkin on, että palvelut ja tuki ovat aidosti ihmislähtöisiä ja vastaavat tarpeita, henkilökohtainen budjetti tai sen kaltainen yksilöllinen rahoitusmalli lisäävät ihmisten valtaa ja itsemääräämisoikeutta palveluissa ja vastaa ihmisen tarpeita, palvelut ovat vaikuttavia ja vaikuttavuuden arviointiin osallistuu tukea tarvitseva ihminen itse, tukea tarvitseva ihminen saa tarpeen mukaan tukea päätöksentekoon sekä se, että tuen määrä ja budjetti ovat riittäviä, jotta sillä saa tarpeen mukaisia ja vastuullisesti tuotettuja palveluja.
Vammaissopimus tuo ihmisoikeusnäkökulman palveluihin ja niiden kehittämiseen. Vammaissopimuksen myötä vammaisalan toimijoilla on selkeä suunta vastuulliselle toiminnalle. Kehitettävää on vielä siinä, miten vammaisalan toimijat arvioivat omaa toimintaansa suhteessa Vammaissopimuksen tavoitteisiin.
Kirjoittaja
Petra Rantamäki on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kehittämistoiminnan johtaja. Blogikirjoitus pohjautuu Rantamäen Sosiaali- ja terveysjohtamisen Executive MBA kehittämistehtävään Vastuu yhteisöistä, vastuullisuus yhteiskunnassa (2021).
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (KVPS) on perustettu tuottamaan ja kehittämään palveluita kehitysvamman tai muun syyn vuoksi apua ja tukea tarvitseville ihmisille ja heidän perheilleen. Palvelusäätiön perusti Kehitysvammaisten Tukiliitto vuonna 1992