Julkaistu 6.10.2022
Euroopan komissio julkaisi syyskuun alkupuolella uuden EU:n hoito- ja hoivastrategian, joka pyrkii saamaan hoivapalvelut EU:ssa oikeille raiteille. On tärkeä askel eteenpäin, että EU-tasolla puhumme hoivasta yhdessä, ja että komissio esittää yhteisiä unioninlaajuisia toimia hoiva-alan tukemiseksi ja palvelujen parantamiseksi.
Taustalla tarve yhteiselle koordinaatiolle
On jo korkea aika, että EU:ssa tunnustamme tarpeen yhteiselle koordinaatiolle hoiva-asioissa. Viimeistään koronaviruspandemia toi lopullisesti päivänvaloon vakavat ongelmat, joita eurooppalaisessa, laitostuneessa- ja kotihoivassa piilee. Komissio tunnustaa strategiassaan hoiva-alan resurssipulan, investointitarpeet, hankalat työolot ja hoivan laadun puutteet sekä epätasa-arvon eri EU-maiden välillä ja sisällä. Komission mukaan hyvälaatuista, saavutettavaa ja kohtuuhintaista hoivaa ei ole, jos hoitajien työolot eivät ole kunnossa ja sote-henkilökunta motivoitunutta ja hyvinvoivaa.
Suosituksia hyvistä käytännöistä
Hoivastrategian rinnalla komissio julkaisi lisäksi kaksi ehdotusta jäsenmaiden suosituksiksi, toisen lasten hoivaan ja koulutukseen liittyvien Barcelonan tavoitteiden päivityksestä, toisen pitkäaikaishoivasta.
Myös vammaisten ihmisten palvelujen kannalta erityisesti komission esitys pitkäaikaishoivan EU:n laajuisista suosituksista on hyvä uutinen. Suositus linjaa hyviä käytäntöjä ja suosituksia jäsenmaille siihen, millaista pitkäaikaishoivan tulisi olla. Komission ehdotuksessa huomioidaan esimerkiksi yhteisölliseen hoivaan siirtyminen, hoivattavien ja hoitajien henkilökohtaisten tarpeiden huomioiminen entistä paremmin, inklusiiviset elinympäristöt, ihmisarvoinen hoiva, hoivaa saavien henkilöiden integroiminen työ- ja muuhun sosiaaliseen elämään sekä hoivattavien itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.
Myös Euroopan parlamentti otti kantaa hoivastrategiaan aiemmin tänä vuonna ja pyrki omalla raportillaan vaikuttamaan komission hoivastrategiaan. Olin parlamentin hoivaraportissa toinen parlamentin pääneuvottelijoista. Parlamentissa neuvottelemassamme kannassa tärkeä viesti oli, että meidän ei aina pitäisi puhua ensisijaisesti hoivasta, vaan ennemminkin ihmisille kuuluvan avun ja tuen tarpeesta, johon on vastattava niin, että tukipalvelut tukevat ihmisten itsenäistä elämää, omaa päätäntävaltaa ja omia valinnanmahdollisuuksia.
Vammaiset henkilöt nostetaan hoito- ja hoivastrategiassa esille erityisesti lapsuuden ja pitkäaikaishoivan yhteydessä, ja siksipä loistava uutinen onkin, että komissio on valmistellut molemmista ehdotuksen jäsenmaiden suosituksiksi. Komissio nojaa hoivastrategiassaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan yleissopimukseen.
Eurooppalaisen hoivan pitää siirtyä laitoksista kohti yhteisöllisempää ja henkilökohtaisiin tarpeisiin perustuvaa hoivaa. Lisäksi tarvitsemme selkeitä ja yhteisiä eurooppalaisia tavoitteita, joilla nostaa yhteisesti hoivan laatua ja parantaa sen saavutettavuutta, ja inhimillisempiä työoloja ja tunnustusta hoiva-alan työntekijöille. Meillä ei voi olla laadukasta hoivaa ilman hyvinvoivaa ja motivoitunutta henkilökuntaa. Myös hoivan rakenteellisiin ongelmiin on korkea aika puuttua. Jos hoiva ei ole sukupuolikysymys, en tiedä, mikä on. Naiset ovat enemmistössä sekä hoivatyöntekijöinä että hoivan saajina. Myös valtaosa omaishoitajista on naisia, ja hoitovelvoitteet ovat lähes 20 prosentille naisista syy pysytellä poissa työelämästä. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia omaishoitajien sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin.
Hoivastrategian vahvuudet ja heikkoudet
Yleisesti hoivastrategiassa on mukana paljon hyviä asioita. Hoivastrategia pureutuu keinoihin laadukkaan, saavutettavan ja kohtuuhintaisen hoivan takaamiseksi kaikille. Se nostaa esille teknologian ja digin mahdollisuudet, ihmisarvoisen hoivan, paremmat elinympäristöt sekä hoiva-alan sukupuolittuneisuuden ja työmarkkinoiden segregaation. Strategia painottaa taloudellisten investointien tärkeyttä ja esittelee erilaisia EU-rahoitusväyliä hoiva-alalle. Myös parlamentti vaati vahvempaa investointia hoivaan. Pelkät kauniit puheet eivät riitä, vaan hoivapalveluihin on investoitava riittävästi rahaa. Se on aloitettava nyt, ennen kuin hoivakriisi kaatuu toden teolla käsiimme Euroopan vanhetessa.
Hoivastrategia huomioi myös hoitajien hyvinvoinnin: hoivan ja palkkatyön yhdistämisen, työn ja vapaa-ajan tasapainon ja näiden toteutumisen valvomisen, tukipalvelujen ja psykologisen tuen parantamisen sekä omaishoitajien työn taloudellisen arvon tunnustaminen.
Kuitenkin kaikille EU-maille yhteisten mittareiden ja indikaattoreiden osalta esitys on melko puutteellinen, eikä se esitä juurikaan työkaluja hoivan laadun mittaamiseen yhteisesti EU-tasolla. Parlamentin raportissa vaadimme kunnianhimoisia yhteisiä mittareita hoivan laadulle. Komissio kyllä sitoutuu strategiassaan parantamaan hoivaan liittyvän datan ja sen analysoinnin laatua ja aikoo luoda erityistyöryhmän pitkäaikaishoivan tilastoja parantamaan, mutta se ei määrittele selkeitä mittareita hoivan laadulle.
Myös henkilökohtaisen budjetoinnin ja henkilökohtaisten hoivaratkaisujen rooli on harmillisen laimea. Henkilökeskeinen lähestymistapa mainitaan, mutta ei kovin vahvasti. Henkilökohtainen budjetointi olisi kaikkien hoivan käyttäjien kannalta tärkeä, mutta erityisen tärkeä se olisi vammaisille henkilöille. Haluaisin nähdä, että henkilökohtaisesta budjetoinnista valmisteltaisiin omat hyvät käytänteet EU:n laajuisesti avun ja tuen saamisen pohjaksi ja itsenäisen elämän tukemiseksi.
Harmillista kyllä myös omaishoitajien tukeminen jää komission esityksessä heikoksi, mikä oli itselleni esityksen suurin pettymys. Tiedämme, kuinka tärkeitä omaishoitajat ovat myös vammaisille henkilöille, ja erityisesti sen, kuinka moni vanhempi toimii vammaiselle lapselleen omaishoitajana. Parlamentin hoivakannanotossa vaadimme vahvempaa tukea omaishoitajille ja muun muassa heille omistettua omaishoitajaohjelmaa, jonka puitteissa voitaisiin esimerkiksi luoda omaishoitajuudelle yhteinen määritelmä Euroopan-laajuisesti. Parlamentti halusi reilusti lisää kunnianhimoa omaishoitajuuden tukemiseen, mutta sitä ei vielä komission esityksessä näy. Työ eurooppalaisten omaishoitajien puolesta siis jatkuu edelleen.
Hoivastrategia on hyvä alku, mutta työtä riittää
Erot hoivan laadussa EU-jäsenmaiden välillä ja sisällä ovat liian suuria. Myös hoivassa jäsenmaat ovat yksin liian pieniä. Meillä ei ole yhteisiä indikaattoreita hoivan laadun tai saavutettavuuden arviointiin ja eurooppalaisten saaman hoivan taso eri hoitomuotojen ja paikkojen välillä vaihtelee liikaa. Jokainen eurooppalainen ansaitsee laadukasta ja ihmisarvoista hoivaa, riippumatta asuinpaikastaan tai sosioekonomisesta asemastaan. Sen vuoksi meidän pitää etsiä hoivalle yhteisiä eurooppalaisia standardeja ja helpottaa hyvien käytäntöjen jakamista. Niin takaamme ihmis- ja perusoikeuksia ja hoivattavien itsemääräämisoikeutta kunnioittavan hoivan kaikille eurooppalaisille. EU:n hoivastrategia on tässä alku, mutta työtä riittää edelleen.
Tekstin kirjoittanut europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on ollut EU-politiikassa mukana jo vuodesta 2008 lähtien.
Aiheen käsittelyä jatketaan From Global to Local! -ihmislähtöisen tuen kansainvälinen seminaarissa Helsingissä 1.11. Tutustu seminaarin ohjelmaan!