Julkaistu 7.6.2023
Etelä-Savon hyvinvointialueella työskentelee henkilökohtaisen budjetoinnin (HB) koordinaattori Sari Levoska. Vuosina 2020–2021 Etelä-Savon alueellinen SOPIVA-hanke kehitti henkilökohtaista budjetointia vammaispalveluiden järjestämisen tapana. Hankkeen jälkeen vastaavan sosiaalityöntekijän Nina Lukkarisen mukaan alueella nähtiin tarve henkilökohtaisen budjetoinnin omalle työntekijälle, joka jatkaa henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämistä, levittämistä ja juurruttamista.
Koordinaattorin työn monipuoliset sisällöt
HB-koordinaattorin työnkuva on monipuolinen ja työskentelykenttä laaja. Yhtenä oleellisena työtehtävänään Sari Levoska nostaa esille tietoisuuden lisäämisen ja moniammatillisen yhteistyön. Yhteistyötä tehdään laaja-alaisesti muun muassa palveluntuottajien ja yhteistyöverkostojen kanssa. Tietoisuuden lisäämiseksi HB-koordinaattori on esimerkiksi tavannut palveluohjaajia ja käynyt heidän kanssaan läpi konkreettisesti, mitä henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa ja millaisissa tilanteissa siitä voisi olla hyötyä. Lisäksi asiakkaita tavatessa HB-koordinaattori antaa tietoa henkilökohtaisesta budjetoinnista, millainen prosessi on ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Yhteistyö ja tietoisuuden lisääminen kaikilla tasoilla on tärkeää ja merkittävä osa HB-koordinaattorin työkuvaa. Tietoa henkilökohtaisesta budjetoinnista tarvitsevat asiakkaat, läheiset, päälliköt, palveluohjaajat, palveluntuottajat sekä muut asiaan liittyvät toimijat.
Juurrutus tavoitteena
Tällä hetkellä HB-koordinaattori Sari Levoska on palveluohjaajien tukena henkilökohtaisen budjetoinnin prosessissa. Henkilökohtaisen budjetoinnin levittäminen ja juurrutus etenee pikkuhiljaa. Alkuun on tärkeää, että palveluohjaajat tietävät ja muistavat tämän palveluiden järjestämisen tavan, kun kohtaavat asiakkaan, joka voisi hyötyä siitä. HB-koordinaattorin ja palveluohjaajien yhteistyö onkin varsin tiivistä. HB-koordinaattori on tukena miettimässä palveluita ja mahdollisia ratkaisuja. HB-koordinaattorin työnkuvaan kuuluu myös palveluohjaajien sisäinen koulutus henkilökohtaisesta budjetoinnista vammaispalveluiden järjestämisen tapana. Tavoitteena Etelä-Savon hyvinvointialueella on, että tulevaisuudessa henkilökohtainen budjetti on yksi asiakasohjauksen toimintatapa, jota palveluohjaajat käyttävät luontevasti ja itsenäisesti. Hyvinvointialueen kaikilla alueilla henkilökohtainen budjetointi ei ole aiemmin ollut käytössä, joten jalkauttaminen ja juurruttaminen koko hyvinvointialueelle vaatii HB-koordinaattorin työpanosta. Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämiseksi on suunnitteilla myös työpajoja. Tarkoituksena on, että toiminta on avointa ja kaikille saavutettavaa. Kehittämistä halutaan tehdä yhdessä asiakkaiden kanssa ja myös verkostoituminen on kehittämisessä tärkeää. Muutos vaatii pitkäjänteistä ja monipuolista vaikuttamistyötä, jossa HB-koordinaattorin rooli on merkittävä.
Asiakaslähtöinen työskentely
HB-koordinaattorin työnkuvaan kuuluu moniammatillisen yhteistyön lisäksi paljon asiakastyötä henkilökohtaisen budjetoinnin asiakkaiden parissa. Henkilökohtaista budjetointia mietittäessä tapaamiset asiakkaiden kanssa ovat säännöllisiä ja yhteistyö tiivistä. Käytännössä henkilökohtaisen budjetoinnin prosessi on samanlainen ja etenee samoin kuin vammaispalveluprosessi yleensäkin. Henkilökohtaista budjetointia suunnitellessa tapaamisia on kuitenkin usein enemmän, eikä prosessiin ole olemassa valmiita ratkaisuja. Henkilökohtaisella budjetilla voidaan toteuttaa vamman kannalta välttämättömiä palveluita yksilöllisin tavoin. Levoska kertoo, että yleensä toimivat ratkaisut ja keinot löytyvät, kun asioita pohditaan yhdessä. Usein tarvitaan tiedonhakua ja selvitystyötä, jotta sopivat ratkaisut ja mahdollisuudet löydetään.
Asiakkaan oma rooli on tärkeä
Asiakkaan rooli henkilökohtaisen budjetoinnin suunnittelussa on merkittävä. Asiakas on aidosti mukana pohtimassa mahdollisia ratkaisuja ja henkilökohtaisen budjetoinnin mahdollisuuksia. Sari Levoskan mukaan tämä näkyy asiakkaan kanssa syvällisempänä vuorovaikutuksena ja luottamussuhteen syvenemisenä. Asiakas on prosessissa mukana yhdenvertaisena ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihinsa. Asiakas pääsee kertomaan näkemyksensä ja päättämään omista asioistaan. Käytännön kokemuksen mukaan tämä motivoi ja innostaa asiakasta myös osallistumaan. Asiakkaan ja HB-koordinaattorin lisäksi mukana henkilökohtaisen budjetoinnin prosessissa on usein palveluohjaaja ja asiakkaan läheisiä. Asiakkailta saadun palautteen mukaan henkilökohtaisella budjetilla toteutettuihin palveluihin ollaan erittäin tyytyväisiä. HB mahdollistaa asiakaslähtöiset ja yksilölliset palvelut, jotka ovat asiakkaalle hyvin merkityksellisiä ja vaikutuksiltaan pitkäaikaisia. Henkilökohtainen budjetti voi parhaimmillaan tukea asiakkaan toimintakykyä ja vaikuttaa elämänlaatuun. Kun mielekkäät asiat toteutuvat, ovat vaikutukset asiakkaan elämässä kokonaisvaltaisia ja usein myös ennaltaehkäiseviä.
Muutos vaatii pitkäjänteistä työtä, jossa HB-koordinaattorin rooli on merkittävä
HB-koordinaattorin työnkuvaan kuuluu henkilökohtaisen budjetoinnin suunnitteluvaiheen lisäksi seuranta ja arviointi sekä päätöksentekoon liittyvät asiat. HB-koordinaattorilla on HB:sta myös budjettivastuu. Henkilökohtaisen budjetoinnin koordinaattori Etelä-Savon hyvinvointialueella on hyvin merkityksellisessä roolissa. Työ vaatii vahvaa osaamista ja kokemusta vammaispalveluista. Ennen HB-koordinaattorin työtä Sari Levoska on työskennellyt vammaispalvelussa vuodesta 2010 lähtien asiakastyössä asiantuntijatehtävissä. HB-koordinaattori mahdollistaa henkilökohtaisen budjetoinnin levittämisen, kehittämisen ja juurruttamisen koko hyvinvointialueelle. Sari Levoskan mukaan HB-koordinaattorin työssä parasta on tyytyväinen, hyvinvoiva ja avun saanut asiakas. Toimiva ja luottamuksellinen asiakassuhde tuo työniloa. Onnistumiset asiakastyössä vaikuttavat myös työntekijöiden työhyvinvointiin ja motivaatioon. Henkilökohtainen budjetointi on erinomainen esimerkki siitä, mitä yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys ja itsemääräämisoikeus ovat käytännössä toteutuessaan. HB-koordinaattori on avainasemassa luomassa muutosta, kehittämässä, levittämässä ja juurruttamassa henkilökohtaisen budjetoinnin toimintatapaa, joka mahdollistaa asiakkaalle mielekästä elämää.
Sopiva-hanke oli Etelä-Savon hyvinvointialue Essoten vetämä hanke, jonka tarkoituksena oli arvioida, miten henkilökohtainen budjetointi sopii ihmisille, joilla on erilaisia toimintarajoitteita sekä avun ja tuen tarpeita.
”Aito vammaisen henkilön osallisuus ja oman mielipiteen kuuleminen läh-
tee siitä perusasetelmasta, että hänet kohdataan kaikissa sosiaali- ja terveys-
palveluissa toimijana, ei kohteena.” Ote hankkeen loppuraportista
Tutustu tarkemmin hankkeessa tuotettuun materiaaliin
- Vammaispalvelut, selko
- Järjestämisen tavat, selko
- Sopivan tuen toimintamalli, selko
- Oma HB, selko
- Tukisuunnitelma keskustelun tueksi
- Sopiva-hankkeen loppuraportti
- Loppuraportin liitteet
6.6.2023 järjestetyn Suuntaamo-tilaisuuden esitysdiat
Tapahtuman aihe oli Mahdollisuudet ja toimijuus muutostilanteissa – esimerkkejä tuen järjestämiseen ja organisointiin
Blogitekstin on koonnut Essi Vertanen Etelä-Savon hyvinvointialueen HB-koordinaattori Sari Levoskan ja vastaava sosiaalityöntekijä Nina Lukkarisen kanssa yhteisen keskustelun pohjalta loppukeväästä 2023.