Henkilökohtainen budjetti on mukana tulevan hallituksen ohjelmassa

Henkilökohtainen budjetti on mukana tulevan hallituksen ohjelmassa. Se on keino järjestää tuki ja palvelut yksilöllisesti, osallisuutta vahvistaen. Henkilökohtainen budjetointi antaa luvan toimia eri tavalla.
Suunta

Henkilökohtainen budjetti on mukana tulevan hallituksen ohjelmassa. Se on keino järjestää tuki ja palvelut yksilöllisesti, osallisuutta vahvistaen. Henkilökohtainen budjetointi antaa luvan toimia eri tavalla.

Henkilökohtainen budjetointi mainitaan erikseen hallitusohjelman kolmessa kohdassa.

  1. Hallituksen tavoitteena on edistää hyvinvointia ja vähentää eriarvoisuutta. Erityisenä yhdenvertaisuutta edistävänä toimena kerrotaan: Vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen toteutetaan osana vammaispalvelulain uudistusta. Samalla kokeillaan kehitysvammaisten henkilökohtaisia budjetteja. Kokeilujen yhteydessä arvioidaan myös lainsäädännön muutostarpeet.
  2. Hallitus käynnistää uudelleen sote-uudistuksen valmistelun. Siihen liittyen todetaan: Asiakkaiden yhdenvertaisten ja sujuvien palveluiden turvaamiseksi ja itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi valmistellaan palvelusetelilain uudistus ja tehdään linjaukset henkilökohtaisen budjetin käyttöönotosta sote-uudistuksessa.
  3. ‘Aktiivisilla toimilla kohti korkeaa työllisyyttä’ on yksi hallituksen työmarkkinoihin kohdistuvista tavoitteista. Keinona tälle esitetään työllisyyspalveluiden kehittämistä, jonka yhteydessä: Selvitetään henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotto työllisyyspalveluissa.

THL:n erityisasiantuntija Eeva Liukko kirjoitti tuoreeltaan Avain kansalaisuuteen -hankkeen blogiin kirjoituksen Ihmisen oikeus ja mahdollisuus valita. Blogissa Eeva perustelee, miksi henkilökohtaisen budjetoinnin toteutuksen ei tulisi lähtökohtaisesti lähteä rajoituksista.

Tällä viitataan erityisesti kahteen asiaan. Hallitusohjelma esittää tarkan rajauksen kokeiluihin osallistuvasta kohderyhmästä. Kokemusta kuitenkin on, että henkilökohtaisesta budjetoinnista onnistuneesti ovat hyötyneet mm. aikuissosiaalityön asiakkaat, lapsiperheet, vammaiset henkilöt, päihdekuntoutujat ja jälkihuoltonuoret. Toiseksi huomionarvoista on nostaa esille etukäteinen kritiikki aiempaa valinnanvapauslainsäädännön luonnosta kohtaa. Sen mukaan henkilökohtaisella budjetilla olisi ollut mahdollista hankkia ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kuitenkin asiakkaiden valta valita omaan tilanteeseensa sopivimpia toimintoja myös näiden ulkopuolelta (yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut ja tukitoimet) on yksi edellytys toimintamallille.


Huomiona! Järjestämme Suunnannäyttäjät nimellä kulkevan seminaarin ja työpajan 29.-30.8. Helsingissä, tervetuloa kuulemaan ajankohtaisimmat asiat aiheesta!